Alla keskiviikon välikysymyskeskustelussa pitämäni Kokoomuksen ryhmäpuhe.

PTK 13/2010 vp

13. KESKIVIIKKONA 24. HELMIKUUTA 2010 kello 14.01

1) Pienituloisten toimeentulon turvaaminen

Välikysymys VK 1/2010 vp Annika Lapintie /vas ym.:

“Suomi pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana on turvannut menneinä vuosikymmeninä kohtuullisen taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kaikille väestöryhmille.” Näin aloittaa oppositio välikysymyksensä. Tämä pitää paikkansa, ja jotta hyvä kehitys jatkuu ja vahvistuu tulevaisuudessakin, tarvitaan suomalaista työtä. Talouden taantuman koetellessa on tärkeää, että pystymme turvaamaan työpaikkojen säilymisen Suomessa. Tarvitsemme toimia, jotta kaikki työhön kykenevät voivat, jaksavat ja haluavat tehdä työtä ja nimenomaan Suomessa. Tarvitaan työkykyisten työpanosta ja välittämisen tekoja, jotta turvataan ihmisarvoinen, hyvä elämä myös heille, jotka eivät iän, vamman, sairauden tai elämäntilanteensa takia työhön pysty.

Mitä suurempi osa työikäisistä ja -kykyisistä suomalaisista on työelämässä, sitä paremmin sukupolvien välisestä hyvinvointilupauksesta voidaan pitää kiinni. Tähän hyvinvointilupaukseen kuuluu esimerkiksi mahdollisuus käydä koulua ja opiskella maksuttomasti, ikäihmisten hyvä hoiva ja toimeentulon takaava eläke, vammaisten henkilöiden mahdollisuus yhdenvertaiseen elämään, terveydenhoito sekä sairauksien ja sosiaalisten pulmien ennaltaehkäisy ja, kuten oppositio nostaa esiin, tulonsiirrot ja etuudet ihmisille, joiden köyhyysriski on kasvanut.

Tällä hallituskaudella on todella tuettu tarvitsevia. Kuten ministeri Hyssälä totesi, tämä hallitus on esimerkiksi edelliseen hallitukseen verrattuna tehnyt sosiaalipoliittisia toimia volyymiltään lähes kolminkertaisesti. Eläkeläisten asemaa parannetaan takuueläke mukaan lukien lähes kymmenkertaisesti verrattuna punamultahallitukseen. Takuueläke nostaa pienimpiä kansaneläkkeitä yli 100 eurolla. Tulevan takuueläkkeen, kansaneläkkeen korotusten sekä veronkevennysten lisäksi eläkeläisiä on tuettu suojaamalla kansaneläke indeksien laskulta. Taantuman takia laskenut kansaneläkeindeksi olisi alentanut myös siihen sidottuja etuuksia, mutta hallitus panosti, kuten jo aiemmin kuulimme, 33 miljoonaa euroa siihen, että indeksiin sidottujen etuuksien taso ei laskenut vaan niiden reaaliarvo jopa nousi.

Lapsiperheistä vaikeimmassa asemassa ovat tutkimusten mukaan yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet. Hallitus kohdensikin lapsilisien korotuksia näille perheille. Samoin päivähoitomaksu-uudistuksessa helpotettiin pienituloisten perheiden asemaa. Perheitä on tuettu myös isyysvapaata pidentämällä ja käynnistämällä vanhempainvapaajärjestelmän kokonaisuudistus.

Tällä kaudella toteutui myös pitkään tavoitteena ollut useiden minimipäivärahojen nosto. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, kuntoutusrahan, sairauspäivärahan ja erityishoitorahan taso nostettiin työmarkkinatuen tasolle. Näin esimerkiksi työtöntä tai kokopäiväisesti opiskelevaa äitiä ei rangaista lapsen syntymästä työmarkkinatukea pienemmällä äitiys- ja vanhempainrahalla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä iloitsee myös siitä, että lapsilisät ja muut lapsiperheiden keskeiset etuudet sidotaan indeksiin ensi vuodesta alkaen.

Näillä toimilla on aidosti vähennetty köyhyysriskiä, ja ne ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tuloerot ovat alkaneet supistua ensimmäistä kertaa 15 vuoteen, toisin kuin oppositio väittää. Tuloerot supistuivat vuonna 2008, ja suunta on ollut sama myös vuonna 2009. Tähän on vaikuttanut se, että hyvätuloisimmilla tulojen kehitys on ollut muita väestöryhmiä heikompaa. Selkeä selitys kehitykseen on taantuma, mutta lisäksi veronkevennykset ovat kohdistuneet suhteellisesti voimakkaammin pienituloisiin - jälleen toisin kuin oppositio väittää. Näin on, vaikka nimenomaan pienituloisille kohdennettua perusvähennyksen korotusta 2 200 euroon ei vertailussa huomioida. Perusvähennyksen korotuksellakin on aidosti pystytty lisäämään pienituloisten käteen jäävän rahan määrää.

Nyt on kuitenkin muistettava, että jopa tärkeämpää kuin eri väestöryhmien asemien vertailu on se, että me kaikki muistamme olevamme samassa veneessä. Jos Suomi menestyy, syntyy työpaikkoja ja työstä verotuloja, joilla pienituloisimpien asemasta ja kaikkien palveluista pystytään pitämään huolta. Jos Suomi ei menesty, kärsii meistä jokainen, ja se kolahtaa kaikkein eniten heihin, jotka eivät voi parantaa hyvinvointiaan omalla työllään.

Sosiaalisen vastuun tunteminen ja tunnistaminen on vastuuntuntoa myös siitä, että koko Suomi pärjää. Siihen tarvitaan paitsi sosiaaliturvaa myös kestävällä pohjalla olevaa ja ennustettavaa talouspolitiikkaa, oikeudenmukaista ja kannustavaa verotusta sekä muita työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia. Näin voidaan tukea tarvitsevia reilusti ja parantaa etuuksia jatkossakin.

Oikea-aikainen ja riittävä tuki elämänkaaren alkuvaiheessa luo myös aikuisiän hyvinvointia. Pidämmekö riittävästi huolta nuorista nyt, kun he tukea tarvitsevat? Saavatko nuoret lapsiperheet tukea, jotta työn ja vanhemmuuden yhteensovittaminen sekä oman talouden vakaus voivat luoda osaltaan hyvinvointia arkeen ja auttavat jaksamaan työelämässä? Pystymmekö luomaan uusia työpaikkoja ja turvallisia työsuhteita taantuman taituttua? Kannustammeko työntekoon ja työpaikkoja luoviin investointeihin koulutus-, työllisyys-, tuki- ja veroratkaisuilla? Nämä ovat tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä kysymyksiä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on koko taantuman ajan kantanut erityistä huolta nuorista. Tämän huolen tunnistan itsekin kolmen opiskelevan ja työelämää aloittelevan nuoren äitinä. Nyt työuransa alkuvaiheessa olevien on entistä pienemmällä väellä pystyttävä kantamaan suuri hyvinvointivastuu. Huoli korostuu entisestään nuorten työttömyyden kasvaessa.

Vaikka työttömyys on jokaiselle ihmisille vaikea tilanne ja suuri köyhyysriskin aiheuttaja, nuorelle työtä vaille jääminen on vanhempia ikäluokkia vakavampaa, sillä se jättää pidemmän arven koko työuraan ja voi vaikeuttaa työelämään kiinnittymistä. Jos syrjäytymiskehitys alkaa jo nuorena, on vaarana, että se alkaa kasautua erilaisina terveyden ja hyvinvoinnin ongelmina ja osattomuuden voimistumisena.

Koulutus alentaa merkittävästi köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Tällä vaalikaudella on jo määrätietoisesti lisätty esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja ja oppisopimuskoulutusta. Nuorisotyöttömyyden patoamiseksi on tehtävä edelleen aktiivisesti työtä.

Viime perjantaina julkistettiin valtiovarainministeriön ehdotus työllisyyteen keskittyvästä lisätalousarviosta. Ehdotus sisältää toimia tuhansien nuorten työllistämiseen ja aktivointitoimenpiteisiin. Ehdotuksessa on monipuolisesti toimia nuorten työllistämiseksi muun muassa luovien alojen tehtäviin sekä luonto- ja ympäristöhankkeisiin. Lisäpanostuksia on tulossa muun muassa ammattistarttiin ja oppisopimuskoulutukseen. Kokoomus on kiinnittänyt huomiota työttömäksi jäävien ja koulutuksen nivelvaiheissa olevien nuorten neuvonnan ja ohjauksen tarpeeseen, tähänkin on tulossa lisärahoitusta.

Lisätalousarvio on laaja-alainen, kuten sen kuuluukin olla. Kaikki toimet on otettava käyttöön. Nuorten pienituloisuusriski on muita ikäryhmiä korkeampi, ja nuoren ihmisen syrjäytyminen on sekä kansantaloudellinen että inhimillinen tragedia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että köyhyysriskiä on nuorten kohdalla pystytty alentamaan opintorahoja korottamalla, opiskelijan tulorajoja nostamalla sekä opintotuen ja sairauspäivärahan paremmalla yhteensovittamisella. Opintotuen kehittäminen jatkuu, ja yhtenä tavoitteena on edelleen köyhyysriskin vähentäminen.

Yksi suuri epäkohta järjestelmässä on perheellisen opiskelijan asema. Erityisesti heikossa asemassa ovat yksinhuoltajana toimivat päätoimiset opiskelijat. Kokoomus onkin esittänyt opintotukityöryhmälle selvitettäväksi mallia, jossa päätoimisille perheellisille opiskelijoille myönnetään 145 euron opiskelijakorotus lapsilisän yhteydessä. Näin voidaan samalla helpottaa oppositionkin esiin nostamaa lapsiköyhyyttä.

Ihan lopuksi: Tasa-arvoisuuden lisääntyminen edellyttää paitsi tulonsiirtoja myös sitä, että hyvinvointipalvelumme ovat toimivia ja laadukkaita. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tällä hallituskaudella on päästy paljon eteenpäin esimerkiksi terveydenhuollon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Ministeri Risikko on luvannut ikäihmisten palveluiden laatusuositusten päivittämisen lisäksi puuttua uudella lailla myös vanhustenhoidon järjestämiseen. Pidämme tärkeänä, että palveluita järjestetään asiakaslähtöisesti, ihmisten tarpeiden mukaan.

On tärkeää, että tukea tarvitsevat saavat riittävästi ohjausta päästäkseen tuen ja palveluiden piiriin. Ei voi olla oikein, että köyhyysriski kasvaa tai töihin meno on mahdotonta hankalan byrokratian vuoksi. Tästä syystä kokoomus on ajanut vahvasti käsittelytakuuta, jotta ihmiset saavat päätöksiä keskeisistä etuuksista nykyistä nopeammin.

Hyvät kollegat, tämän hetken päätöksillä tehdään ratkaisuja myös tulevien ja edellisten työsukupolvien puolesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän selkeä tavoite on, että tämänkin taantuman jälkeen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy - hyvinvointiyhteiskunta, jossa luodaan työllä yhteistä hyvinvointia ja pidetään yhdessä huolta heikoimmassa asemassa olevista.

< Takaisin

Tags: istuntosali, ryhmäpuhe, salikeskustelu, välikysymys