Salipuhe Suomen ihmisoikeuspolitiikasta

PTK 17/2010 vp

17. KESKIVIIKKONA 3. MAALISKUUTA 2010 kello 14.00

1) Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta

Palautekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2009 vp

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2010 vp

Arja Karhuvaara /kok: Arvoisa herra puhemies! Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on tärkeä päivittää ainakin kerran joka vaalikaudella, kuten ministeri Stubbkin aiemmin täällä mainitsi, varsinkin nyt, kun kansainväliset sopimukset ja niiden vaikutukset kansallisiin kirjauksiin ovat entistä merkittävämpiä.

Perusoikeuksien toteutumisen tunnistaminen on myöskin ihmisoikeusarvioinnin perusta. Iäkkäät henkilöt ovat yksi kansalaisryhmä, jonka oikeus yhdenvertaiseen kohteluun sekä oikeus ja todellinen mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon on osoittautunut usein niin sanotuksi kuolleeksi kirjaimeksi. Koska kunnilla on laaja harkintavalta iäkkäiden tavanomaisten palvelujen järjestämisessä, ovat myös saatavilla olevat palvelut, niiden asiakastarpeen mukainen toteutuminen tai rahoituksen riittävyys eri puolilla maata yhtä kirjavia kuin kuntien kirjokin. Kun tähän vielä lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olevien ikäihmisten mahdottomuus valita vapaasti kotikuntansa, ei ole ihme, että myös työelämässä kiireisten lasten ja omaisten henkinen kuorma kasvaa muualla asuvien vanhenevien vanhempien sairastaessa.

Tähän on tosin tulossa ministeri Risikon putiikista muutos jopa jo tänä keväänä eduskuntaan. Uusi sosiaalitoimen ja terveyspalvelujen yhteistyötä vahvistava terveydenhuoltolaki sekä siihen liittyvät järjestämissopimukset ja -kokeilut parantavat onnistuessaan myöskin ikääntyvien yhdenvertaista palvelujen saantia paitsi keskenään myöskin maan eri osissa.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomi ei edelleenkään ole ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimusta eikä edes virallista suomennosta ole julkaistu. Pelkästään hallintorakennuksiin ja palvelujen piiriin pääseminen vaatii kekseliäisyyttä ja usein toisen ihmisen apua. Oikeus työhön, itsensä elättämiseen, oikeus kuntoutukseen toimintakyvyn tason laskun, ei iän ja hoitoisuusasteen perusteella, oikeus pitää eläke lepäämässä ja olla täysimääräisesti mukana työelämässä niin kauan kuin voimat vamman aiheuttamasta haitasta huolimatta riittävät, on kaikkien osapuolten etu ja myös osa köyhyyden torjuntaa.

Opiskelemaan tai työhön meno ei voi saada aikaan muun muassa sitä, että sairauden aiheuttamista lisäkuluista ja -vaivasta maksettava Kelan hoitotuki alenee ja johtaa siihen, että oikeus opinto- ja työkykyä tukevaan tai parantavaan Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen lakkaa. Ei työ tee vammaisesta vähemmän vammaista. Myös kehitysvammaisten oikeus kykyjensä mukaan samanlaiseen työntekoon ja palkkaan kuin muillakin tukityöllistettävillä on kirjattava tulevaisuudessa lakiin. Työnantajan oikeuden yhteiskunnan tukemaan työllistämiseen tulee olla samanlainen, oli kyvyn aleneman syy kehitysvamma tai joku muu syy. Vammaisellakin on oikeus saada palkkaa, elättää itsensä ja kerätä työllään säästöjä, edetä uralla ja palata työhön – unelma, mikä ehkä tällä nykylainsäädännöllä pysyykin unelmana.

Kuten StV lausunnossaan sanoo, työ on keskeisimpiä ihmisen itsemääräämisoikeuteen vaikuttavia tekijöitä, se luo taloudellista varmuutta ja sosiaalisia verkostoja. Työikäisistä vammaisista kuitenkin vain 30 prosenttia on mukana työelämässä.

Suomen lainsäädäntö syrjii paitsi yrittäjää ammattina myös hänen perhettään edelleen sosiaali- ja muun muassa työttömyysturvan kohdalla. Ihmisoikeusasiana pidän myös sitä, että työnantajan yritystoimintaa voi myös ilman pelkoa rangaistuksesta ja vahingonkorvausvelvoitteesta sabotoida vapaasti muun muassa työmarkkina- ja työsopimuslakien vastaisilla lakoilla.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Niiden ihmisryhmien, jotka eivät jostain syystä itse kykene pitämään puoliaan, ihmisoikeuksista on vastuussa koko yhteiskunta sekä kaikki hallinnonalat ja päättäjät omilla tonteillaan. Meillä tässä talossa joukon kärjessä on valta toimia. Ihmetyttääkin, mikä jarruttaa edelleen jo vuosien ajan kirjattujen puutteiden korjaamista. Toimintasuunnitelmat puuttuvat edelleen. Vammaispoliittista ja ikäpoliittista ohjelmaa toimintaluetteloineen on kiirehdittävä, jotta voimme puhua kaikkien suomalaisten ihmisoikeuksista

< Takaisin

Tags: ihmisoikeudet, istuntosali, salipuhe