Alla kirjallinen kysymykseni ja siihen tullut ministerin vastaus.

KK 500/2010 vp - Arja Karhuvaara /kok

Poliisin tutkimusyksikön rahoitus

Eduskunnan puhemiehelle

Poliisin tutkimusyksikkö kehittää uusia 3D-analyysiohjelmia ja tutkimusmenetelmien vientikokonaisuusprosesseja.

Ala vaatii erityisosaamista ja on siksi herkkä muun muassa henkilöstövajeelle ja poissaoloille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten poliisin tutkimusyksikön kehitystoiminnan rahoitus- ja tutkijarakenne sekä resurssit vastaavat uusien tietokoneperusteisten analyysiohjelmien kehittämistä vientiin ja osaamisen levittämistä?

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2010

Arja Karhuvaara /kok

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 500/2010 vp:

Miten poliisin tutkimusyksikön kehitystoiminnan rahoitus- ja tutkijarakenne sekä resurssit vastaavat uusien tietokoneperusteisten analyysiohjelmien kehittämistä vientiin ja osaamisen levittämistä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio on poliisihallinnon sisäinen asiantuntijayksikkö, joka toisaalta tekee rikosten esitutkintaa tukevia laboratoriotutkimuksia ja antaa niistä lausuntoja, toisaalta harjoittaa teknisen rikostutkinnan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Yksikön henkilöstön kokonaismäärä on tätä nykyä noin 130 ja vuotuinen kokonaisbudjetti noin 12 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeisiin yksikkö käyttää runsaat kymmenen prosenttia resursseistaan. Henkilöstöstä puolella on korkeakoulututkinto ja lähes kahdellakymmenellä akateeminen tutkijakoulutus.

On selvää, että teknologian nopea kehitys asettaa rikostorjunnan asiantuntijapalveluille suuria haasteita. Samoin on selvää, että tekniseen rikostutkintaan erikoistunut yksikkö tuottaa jatkuvasti väline- ja menetelmäinnovaatioita. Lisäksi on todettava teknisen rikostutkinnan olevan erittäin pitkälle erikoistunut ala, jolla kansainvälisetkin markkinat ovat verraten rajalliset, ja sen vuoksi kaupallisten toimijoiden intressi esimerkiksi rikostutkinnan tarpeisiin erityisesti suunniteltujen ohjelmistojen kehittämiseen on yleensä vähäinen. Tämän johdosta rikostekninen laboratorio on joutunut kehittämään mm. jalkineenjälkirekisteriohjelmiston kokonaan itse.

Poliisin kehittämistoiminnan tarkoituksena ei ole, eikä voikaan olla, ensisijaisesti vientituotteiden kehittäminen. Sen sijaan rikostekninen laboratorio tavoittelee tutkimus- ja kehitystoiminnassa sellaisia tuloksia, joilla koko rikostorjuntaprosessin tehokkuutta voidaan parantaa. Sisäisen kehittämistoiminnan ohella yksikkö tekee nykyisin varsin runsaasti tutkimusyhteistyötä vastaavien ulkomaisten laitosten kanssa. Tämä tapahtuu enenevässä määrin myös Euroopan Unionin rahoitusohjelmien taloudellisella tuella. Kansainvälinen tutkimus- ja kehitysyhteistyö tuottaa oheistuloksena yhdenmukaisia välineitä ja menetelmiä ja palvelee myös osaamisen levittämistä.

Pyrkimys valtiontalouden vakauttamiseen ja valtion menojen kasvun hillitsemiseen luonnollisesti vaikuttaa kaikkien hallinnonalojen resursointiin. Myös poliisin tutkimus- ja kehitystoiminnan tuottavuuteen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkimus- ja kehitysresurssit ovat rajalliset, mutta sen tutkijarakenne vastaa erinomaisesti alan vaatimuksia, ja työn tulokset osoittavat, että mm. tietokoneperusteisten ohjelmistojen kehittäminen on kohdennettu oikein.

Sisäasiainministeriö seuraa poliisin uuden rahoitusmallin kehittämistä, jossa ns. konsernipalvelujen rahoituksen varmistaminen tullaan ottamaan huomioon. Tämän mallin käyttöönotto tulee entistä paremmin varmistamaan rikostorjuntaa tukevan teknologisen kehitystoiminnan edellyttämät toiminnalliset resurssit.

Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2010

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 500/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml:

Hur väl klarar finansierings- och forskningsstrukturen och resurserna inom utvecklingsverksamheten vid polisens forskningsenhet av att utveckla datorbaserade analysprogram för export och spridning av kompetens?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Centralkriminalpolisens brottstekniska laboratorium är en expertenhet inom polisförvaltningen som å ena sidan utför laboratorieundersökningar till stöd för förundersökningen av brott och avger utlåtanden om dem, å andra sidan bedriver forsknings- och utvecklingsverksamhet inom området för teknisk brottsutredning. Personalen vid enheten består för närvarande av ca 130 personer och den totala årsbudgeten uppgår till ca 12 miljoner euro. Enheten använder drygt tio procent av sina resurser för utvecklingsprojekt. Hälften av personalen har avlagt högskoleexamen och närmare tjugo har akademisk forskarutbildning.

Det är klart att den snabba utvecklingen inom teknologin ställer brottsbekämpningens experttjänster inför stora utmaningar. Det är likaså klart att en enhet som är specialiserad på teknisk brottsundersökning fortgående tar fram nya hjälpmedel och metoder. Det bör också framhållas att den tekniska brottsundersökningen är ett högspecialiserat område där också den internationella marknaden är jämförelsevis begränsad, vilket gör att kommersiella aktörers intresse t.ex. för att utveckla program särskilt avsedda för brottsundersökningens behov i allmänhet är ringa. Det brottstekniska laboratoriet har därför varit tvunget att helt på egen hand utveckla bl.a. programvaran för skodonsavtrycksregistret.

Det primära syftet med polisens utvecklingsverksamhet är inte, och kan inte heller vara, att utveckla exportprodukter. Däremot strävar det brottstekniska laboratoriet i sin forsknings- och utvecklingsverksamhet efter att nå sådana resultat som kan göra hela brottsbekämpningsprocessen effektivare. Utöver den interna utvecklingsverksamheten har enheten numera ett rätt omfattande forskningssamarbete med motsvarande utländska inrättningar. Detta sker i allt högre grad också med ekonomiskt stöd av Europeiska unionens finansieringsprogram. Det internationella forsknings- och utvecklingssamarbetet ger som biprodukt enhetliga hjälpmedel och metoder och bidrar också till att sprida kompetens.

Strävan att stabilisera statsfinanserna och dämpa den statliga utgiftsökningen påverkar självfallet alla förvaltningsområdens resurser. Även produktiviteten i polisens forsknings- och utvecklingsverksamhet måste ägnas ständig uppmärksamhet. Centralkriminalpolisens brottstekniska laboratorium har begränsade forsknings- och utvecklingsresurser, men dess forskarstruktur svarar mycket väl mot fackområdets krav och resultaten av arbetet visar att utvecklingen av datorbaserade program har varit korrekt inriktad.

Inrikesministeriet följer utvecklingen av polisens nya finansieringsmodell som kommer att beakta säkrandet av finansieringen av s.k. koncerntjänster. Då denna modell tas i bruk kommer den bättre än tidigare att säkra de funktionella resurser som den teknologiska utvecklingsverksamheten till stöd för brottsbekämpningen kräver.

Helsingfors den 23 juni 2010

Inrikesminister Anne Holmlund

< Takaisin