Uusi vuosi – Osaisimmepa varautua tulevaan

Matkalla
Vesisateinen Suomi jää viettämään talveaan eurooppalaisen ilmaston kouriin. Pimeys on lähes tyrmäävä siellä, missä ei ole suoranaisen taajaman valaistusta taustalla. Yleisilmeenä ei maanteillä todellakaan ole valosaaste, jota tällä hetkellä tutkitaan myös ihmisen biorytmin ja siihen liittyvän melatoniinierityksen muuttajana. Onneksi Suomesta kuitenkin vielä löytyy alueita, joissa erottuu tähtitaivas ja luonto taskulampun valossa. Keski-Euroopassa tilanne on jo toinen.
(Taskulamppuja, pateriradio ja puhelimen veivilataaja tosin on hyvä varastoida kotiin myös eneergiakoatkojen varalle! …siviiliturvaosio)

Havanna
Sekä kaavaltaan että rakennuksiltaan Espanjan hallinnon ajalta periytyvä siirtomaatyylinen kaupunki, jota koristavat valtion kansan vallankumouksen sankareiden kasvot erilaisina taideversioina. Ikävä kyllä kaupunki koristuu myös kommunistivallan huolenpidon jälkiin romahtaneina rakennuksina, puuttuvina ikkunalaseina, sateen piiskaamina, joskus niin kauniina, sisätiloina, joiden suojaaminen luonnon tuholta on rajoittunut harventuneiden säleikköluukkujen sulkemiseen, mutta ei veden estämiseen.
Onneksi maa on saanut moniin osiinsa Unescon maailmanperintöstatuksen ja sitä kautta myös rahaa ideologisesti romautettujen rakennusten ja alueiden uudelleen pystyttämiseen.

Saaressa on potentiaalia vaikka mihin jos kansa saisi tehdä työtä myös muuten kuin valtion palkkaamana. Toivoa antaa pienyritystoiminnan rajallinen salliminen, asunnon ostomahdollisuus ja nuorison selkeä tahto parantaa olojaan. Kehitys on vain ajan kysymys. Nyt perheiden talous pyörii pimeän talouden ja tippien voimalla. Matkailijalle äärimmäisen epämiellyttävää koska selkeä palveluraha näkyy vain joidenkin laskujen yhteyteen kirjatulta, muuten tippihaitari on tosi laaja.

Kuuba yrittää houkutella kipeästi tarvitsemiaan investointeja maahan, jotta edes jotain teknologiaa ja tuotteita voitaisi tuottaa kotimaassa. Nyt lähes kaikki, italialaisesta vedestä ja vaatteista alkaen tuodaan ulkomailta. Maan suurimmassa satamassa taisi näkyä kaksi konttialusta. Talous elää tuonnilla. Mitenkähän tuotetaan raha, jolla tavarat ostetaan? Kaunis maa ja hienosti eri roduista koostuva ja yhtenäisen tuntuinen, patrioottinen kansa, mutta nyky-politiikalla sitä ei kauaa eristyksessä ja köyhyydessä pidetä. Edes ruokaa tulisi riittää kansalle, ei vain turisteille.

Vähällä rahalla on kuitenkin luotu arkea helpottavia ja kansan elinoloja parantavia innovatioita, joista mekin saisimme ottaa oppia. Taiteen käyttö nostamaan afrikkaperäisiä luonnonuskontoja ja katolisuutta integroivat kansalaisryhmät osallistuviksi, kotoutuviksi kuubalaisiksi, jotka työllistävät ja huolehtivat ylpeästi asuinalueistaan ja jäsentensä työtoiminnasta.
Maksuton koulutus, erityislahjakkuuksien tai vajaakuntoisten erityisopetus sekä atk-opetus jo esikoulun 5 v:na ovat ylpeyden aiheita. Vaikkakaan netti ei läheskään aina toimi ja yhteyksiä tarkkaillaan. Samoin ollaan ylpeitä siitä, että oppivelvollisuus on 18 v:n ikään; minkä toivoisin siirtyvän myös nuoria suojelevaksi Suomen käytännöksi.

N. 20 000 asukkaan kaupunginosissa toimivat matalan kynnyksen aluelliset tarveysneuvolat, joista myös tehdään kotien tilannekartoituksia äitiysseurannasta vanhuksiin, ohjaavat tarvittaessa alueen sairaalaan, tuovat erikoislääkärit neuvolaan ja, ennen kaikkea, tuntevat kaikki lähikortteleiden ihmiset. Työskentelevän neuvolalääkärin ja terveydenhoitajan on myös asuttava itse alueellaan. Nämä ennaltaehkäisyyn, rokotuksiin ja nopeaan hoitoon tarkoitetut ensi-askelneuvolat tuottavat selviä terveyshyötyjä ja säästävät sairauksien hoitokuluja.
Myös lapsikuolleisuus on n. 25 Kuuban alueella saatu poistettua kokonaan ja yleinenkin syntyvyyskuolleisuus on vain 5/1000 lasta kohti.
Tutustuimme myös yksin asuvien vanhusten kaupunginosittaisiin, kävelymatkaan rajautuviin päiväkeskuksiin, jossa puistoissa järjestettyjen jumppatuokioiden jälkeen tarjotaan tila ruokailuun, yhdessäoloon, tv:n katseluun, lauluun ja seurusteluun. Lämmityksen puutteesta huolimatta silmät säihkyivät uteliaisuudesta ja lauluesitykset ilahduttivat vierailijoita. Vieraiden silmissä säihkyivät tapaamisen jäljiltä lähinnä kyyneleet. Halaukset ja villasukat sekä lämpimät alusvaatteet olisi erinomainen hyväntekeväisyystuote kyseisiin keskuksiin.
Eliniän kasvaessa yksinäisten ikäihmisten määrä kasvaa joka puolilla maailmaa. EU:n 2012 teemakin korostaa aktiivista ikääntymistä myös elämänlaadun ja toimintakyvyn ylläpitäjänä. Kaikenlaisissa yhteiskunnissa ja joka puolella maailmaa, varsinkin perhemallien ja naisten työssäkäynnin muuttuessa.

Valtio huolehtii täysin kaikista vammaisten ja työhön kykenemättömien sekä eläkeläisten tarpeista. Perustulo on jopa korotettu terveisiin verrattuna. Tämä on johtanut mm siihen, että perheet ottavat kaupunkeihin asumaan kaukaisiakin, maalla asuneita vammaisia saadakseen hieman paremmat tulot. Asussot ovat pieniä, jolloin myöskään varsinaista nuorisorettelöintiä ei ole koska lapset ja nuoriso ovat aina jonkun sukupolven hoidossa.

Entä meillä?
Suomenkin olisi syytä palata takaisin neuvola-, terveyssisar- ja perhelääkärimalliin. Matalankynnyksen lähiterveyspisteet ovat sen nykymuoto, mikäli niitä vain suostuttaisi teknologiahuumassa perustamaan. Ilman ennaltaehkäisyn kokonaisvahvistusta sekä sosiaali-että terveystoimessa sairauskulumme eivät vähene. En voi ymmärtää miksi se on niin vaikea toteuttaa. Meillä on kuitenkin rahaa antaa ihmisten odottaa hoitoonpääsyä komplikaatioineen, jättää kuntouttamatta ja satsata aina vain uuteen teknologiaan kliinisen perusosaamisen kadotessa konetutkimusten taakse.

Yritin jo 1998 ehdottaa, että aloittaisimme kouluissa hammashoitajatarkastukset koska hammaslääkäriin oli niin vaikea päästä ja lasten tarkastusaikoja harvennettiin. Ainakin silloinen eteläinen sote-jaosto hylkäsi ajatuksen koska hammashoitajan tuoli maksoi kuulemma n 18.000 mk. 2000-luvun alussa kertoi pääkaupunkiseudun kuntien tilastokirja nuorten hammashoidon rapautuneen niin, että mm. karies oli yleistynyt eniten terveystilastoissa.
Onneksi edes nyt suostutaan hammashygienistien vastaanottoihin ja kiertävään hammasklinikkaan tässäkin kaupungissa. Mutta vasta kun paikattavaa jälleen on 0-tilannetta selväti enemmän.

Tehostakaa nyt edes kaatumisen ehkäisyryhmien toimintaa ja ohjatkaa ihmiset niihin. Toiminnan tehosta kertovat mittarina toimivat kaatumiskulut.
Vähällä rahalla on entistä tärkeämpää saada myös jotain aikaan.

Guggenheim-hypeä vai rakennusmonttuun upotettua rahaa

Solomon R. Guggenheim-säätiö julkaisi 10.1. selvityksensä Guggenheim-taidemuseoverkkoon liittyvästä Helsingin museohankkeestaan.
Selvitys ehdottaa vaihtelevin näyttelyjen ja pysyvän kaupunginmuseon toiminnan paikaksi Katajanokan Alvar Aallon kotelon eteen tulevaa rakennusta.
(Rakennus ja tontti kaupungin – rahoitus helsinkiläiset ja mahd.muu julkinen rahoitus).

Taloudelliset laskelmat perustuvat 3 eri käyttäjämäärään, 20 vuoden(+optio 5 v) toimintalisenssiin( yksityisrahoitus). Suunnittelu- ja valmistelukulut sekä vuotuinen kuluosuus rahoitetaan Guggenheim Helsinki-säätiön kumppanuustuloista ja kaupungin toiminta-avustuksesta kaupungin taidemuseolle.

Mutta, ONKO JÄRKEVÄÄ TAANTUVAN TALOUDEN MYÖTÄ VÄHENEVÄN VERONMAKSAJAMÄÄRÄN TAKIA OTTAA LAINAA TÄLLAISEEN INVESTOINTITARKOITUKSEEN JA MITEN SELVITÄ KÄYTTÖKULUISTA VANHENEVAN VÄESTÖN MÄÄRÄN JA TARVITTAVIEN TERVEYSINVESTOINTIEN TARPEEN OHELLA.?
Laskelmat on siis oltava oikeita ja rahoitus kunnossa ennen museopäätösten lopullista tekoa! Toki projekti työllistääkin ja taantumassa on halvempaa rakentaa; mutta silti….

Muutamia seikkoja aiheen ympäriltä:

Guggenheim Helsinki on koko pohjoisen Euroopan Guggenheim-yksikkö korostaen pohjoismaista yhteistyötä, opetuksen ja teknologian kehittämistä designin,arkkitehtuurin ja kuvataiteen alalla

Museo keskittyy designin,kuvataiteen, arkkitehtuurin ja interaktiivisen teknologian yhdistämiseen. Se toimi myös taidekasvatuksen ja tietotekniikan laboratoriona, kansalaisten toimintatilana ja Suomen olohuoneena idän, pohjoismaiden ja muun maailman välillä.

Varmaa ovat kävijämäärät (pelkästään Suomenlinna yli 720 000 kävijää/v.). Sisältö ja kaupunkilaisia palveleva, asianmukainen museotila, joka elää ihmisten arjessa, ei säilö esineitä.

Epävarmaa kestävä rahoitus, joka ei saa kaatua helsinkiläisten maksettavaksi koska palvelee koko Suomen maakuvaa ja lisää pienen ja syrjäisen valtakunnan näkyvyyttä maailmalla.

Vaikutusta kaupungin keskustassa tarvittavien majoituspaikkojen lisäämiseen. Risteilijäalueille on saatava lisää hotelitilaa. Jätkäsaaren tornihotellin rakentamista on tarkasteltava myös tästä perspektiivistä, ei pelkästään kaupungin sisääntulon länsi-porttina

Vielä keskustelussa huomioitavaa:
+ Pietarin ja Itämeren lisääntyvän turisti- ja risteilyliikenteen reitillä lisäten kaikkien alueen taidelaitosten houkuttelevuutta.
+ turvallinen rakentaa, sijaita ja ylläpitää
+ varma ja toimiva tietotekniikkaympäristö, koulutettu, kielitaitoinen henkilöstö
+ ei tarvitse korruptiota ja suojelurahoitusta toimiakseen
+ mahdollistaa isojen museoiden, kuten Louvre tai Eremitas-näyttelyiden saamisen Suomeen
+ luo edustavan foorumin Suomen it- ja taide-sektorille/globaalit työkalut toimia

Suomen ja Pohjoismaiden kansallinen kulttuuri tukemaan museon toimintasisältöjä.
Rakennusmateriaali ja arkkitehtuuri suomalaista, kansallisympäristöön ja luontoon liittyvää, vuodenajat huomioivaa ja monipuolisesti muokkautuvaa.

Monipuolinen, uutta uraauurtavaa teknologiaa käyttävä taidekokonaisuus, joka kehittää myös heikkonäköisiä, näkövammaisia ja vajaaliikkeisiä palvelvia sisältöjä.
Arki on entistä enemmän visuaalinen, niin myös taiteen lukutaito. Se on mahdollistettava kaikille.

Historiasta on hyvä muistaa, että Ateneumiakin vaadittiin kansalaismielipiteenä purettavaksi vuosikausia sen rakentamisen jälkeen, vanha ooppera rakennettiin venäläiselle sosieteetille ja olympiastadionin toimintakin rahoitetaan valtion ja kaupungin kumppanuudella.

Guggenheim Helsingillä tehdään 2000-luvun historiaa. Samalla keskitetään kaupungin taidemuseon kokoelmat Kluuvin galleriaa lukuunottamatta yksien seinien sisälle, vältetään kalliit nykyisten toimipisteiden peruskorjaukset, irroitetaan kokoelmatoiminta näyttelytoiminnasta ja lisätään helsinkiläisten palveluyritysten toimintamahdollisuuksia työllistää.
Museon toiminnan on arvioitu tuovan pääkaupunkiseudulle, Helsinkiin ja valtiolle verotuloina n 4,5 milj. E/v. Mukana eivät edes ole mukana seuraavat kerrannaisvaikutukset ja taloudellinen arvo koko Suomen talouselämälle.

Otammeko tämän riskin?
Siitä päättää kaupunginhallitus 30.1. ja valtuusto demokraattisesti valittujen edustajiensa välityksellä 15.2..
Lokakuun kuntavaaleissa näkyy lopullinen helsinkiläisten mielipide tästä äänestyksestä. Katajanokan aiempi hotellipäätös muutti jo eduskuntavaalien ääniratoja. Myös päätökset tornitaloista Helsingin kantakaupungin portteina tulevat muuttamaan jälleen valtuuston kokoonpanoa. Sen verran isoja asioita ne ovat.
Kuitenkin Itä-Pasila, Merihaka ja Kaartin torin kaupungin virastotalot ovat edelleen elävien päättäjien ja virkamiesten vastuulla. Itse ainakin häpeäisin niitä päätöksiä Guggenheimia ja ylöspäin kurkottavaa kaupunkinäkymää enemmän.

ASIAA ON KUITENKIN HARKITTAVA SELKEIN TALOUDELLISIN PERUSTEIN.

Veronmaksajilla on oikeus prioriteettina kuitenkin turvaan, koulutukseen, terveyden ja vanhusten hyvään hoitoon. Kulttuuri-investoinneillakin on luotava sitä.

Kuuban moderni arkkitehtuuri
muuten tunsi muitakin muotoja kuin suorakulmion joko pystyssä tai makuulla. Mielestäni Helsinginkään ongelma ei ole korkea rakentaminen vaan täälä toimivien arkkitehtien näköalattomuus muodoissa, viivoissa, kaarissa ja kattojen rakenteissa. Toki jokainen poikeava kulmakin tuo lisäkulujakin … ikävä fakta näissä luonnon oloissa.
Guggenheimista ei varmaankaan kulmia tulisi puuttumaan vai olisiko Guggenheimista apua siihenkin ongelmaan ?
Vaikea päätös joka tapauksessa. Huh!

< Takaisin