




Keskiviikkona istunnossa käsiteltiin välikysymys reumapotilaiden hoidon ja terveydenhuollon tason turvaamisesta. Alla aiheesta pitämäni puheenvuorot.
44. KESKIVIIKKONA 28 HUHTIKUUTA 2010 kello 14.04
5) Reumapotilaiden hoidon sekä terveydenhuollon tason turvaaminen
Vastaus ja keskustelu
Välikysymys VK 2/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym.:
Arja Karhuvaara /kok: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän asian politisoiminen on täysin asiatonta. Näissä tämän päivän keskusteluissa jotenkin tämä poliittinen osuus tässä Reumasäätiö-asiassa tulee erittäin ikävällä tavalla esiin, koska nyt meidän pitäisi aidosti keskittyä siihen, miten reuman hoito Suomessa ylipäätään järjestetään, ja siihen ei todellakaan kuulu puoluepolitiikka.
Perusterveydenhuollossa on kyettävä heti ohjaamaan hoitoon intensiivistä reumahoitoa vaativat potilaat ja heidän tulee päästä välittömästi toimenpiteisiin. Lapsireumaortopedian erikoisosaamiseen liittyvä koulutus ja erikoistumisopetus on myös toteutettava nykyistä aktiivisemmin, mutta myöskin peruspediatrian, neuvola- ja kouluterveydenhuollon, ammattilaisten reumadiagnostisoinnin tasoa ja hoidon osaamista sekä oirekuvan muutosten ymmärtämistä on lisättävä.
Arvoisa puhemies! Ed. Viitamies täällä aikanaan mainitsi, että vertaistuen tarve on yksi lapsireumaperheiden tärkeä, oikeastaan jaksamiseen liittyvä osa reumalapsen hoitoa, ja näin todella onkin. Tämän vuoksi on tärkeää, että erityisosaamiskeskukset ja reumahoidon koordinaatioyksiköt järjestävät yhteistyössä edelleen koko perheen sopeutumisvalmennusjaksoja juuri sairastuneille ja seurantajaksoja kroonisesti sairastaville.
Ed. Hiltunen täällä ihmetteli, mistä sairaanhoitopiirit ottavat rahaa heille siirtyvien reumapotilaiden hoitoon vaikeassa taloustilanteessa. Siinäpä se. Se oli osaksi juuri tämän takia, miksi sairaanhoitopiirit päättivät hoitaa potilaat omalla tontillaan itse eivätkä maksaneet hoitoa Heinolassa. Heinola onkin faktisesti hoitanut lähinnä lähireumapotilaat kokonaan sekä osin Kymenlaakson ja Mikkelin sairaanhoitopiirin potilaita. Muun muassa Päijät-Häme on lähettänyt muut kuin nivelreumapotilaat Tampereelle ja Helsinkiin.
Uusia lastenreumatapauksia on vuodessa noin 200, ja tautia sairastaa noin 1 500 alle 16-vuotiasta. Aiemmin sairastuneita, tällä hetkellä jo keski-ikäisiä ihmisiä on noin 5 000. Kyse on siis harvinaisesta sairaudesta, jonka osaaminen on taattava riittävän potilasmäärän hoidolla. Hoitoa ei saa jatkossakaan laadunkaan takia oikeastaan voikaan hajauttaa harkitsemattomasti ympäri maata, ja juuri sen vuoksi on päätetty ehdottaa, että tämä erityisosaamista vaativa reumahoito todella keskitetään kolmeen yksikköön. Lastenreumatologeja on tällä hetkellä maassamme vain 13. Heistäkin osa on osapäivätyössä. Lastenreuman kuntoutukselle laadittiin kriteerit vuonna 2007, ja kaikissa reumataudeissa ja varsinkin lapsireumassa on kuntoutus kytkettävä aktiivisesti osaksi sairaudenhoitoa.
Arvoisa puhemies! Keskustelussa Kelan vastuusta sairaalan säilyttämisessä on epäilty, että Kela on tahallaan ajanut Reumaa alas lopettamalla kuntoutuksen oston. Reuman lopetettua aikuisreuman kuntouttava hoito järjestetään jatkossakin kuntoutuslaitoksissa. Esimerkiksi Apila ja Kruunupuisto olivat jo niitä laitoksia, jotka Reumasairaalan lisäksi hyväksyttiin kuntouttavaksi paikaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi se raha, mikä on mennyt näiden potilaiden mukana muun muassa, voidaan nyt kaiken kaikkiaan siirtää käyttöön sitten muualle. Tämän toiminnan lopettamisen takia Kela seuraa erittäin tarkkaan, miten sekä vaikeavammaisten potilaiden että harkinnanvarainen kuntoutus, terapia ja hoito laadullisesti toteutuvat.
Itse toivoisin myös korkeatasoisempaa ja ennen muuta riittävää kuntoutusta myös perusterveydenhuollon tason reumapotilaiden kohdalle. Ainakin Helsingissä tehdään kalliita reumaleikkauksiakin, joiden jälkeen fysioterapia hoidetaan pelkällä aanelosen jumppaohjeella. Tämänkin takia on hyvä, että reumahoitojen opetus laajennetaan nykyisestä tehokkaammin myöskin avoterveydenhuollon puolelle.
Arvoisa puhemies, ihan lopuksi: Täällä oltiin myös huolestuneita reuman tutkimuksen ja hoidon kehityksen tulevaisuudesta. Kela ainakin osaltaan huolehtii siitä ohjaamalla edelleen Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 §:n mukaiset käyttö- ja perusparannusavustukset reuman tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Ed. Pulliaiselle lopuksi sanoisin, että Kelan kilpailuttamiskriteerit ovat harkitut ja myös palvelutuottajien keskuudessa laatua tukevaksi arvioidut. Laadun painoarvo on kilpailutettaessa 60 prosenttia, hinnan 40.
Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on jatkossa valvoa, että potilaiden hoito todella järjestetään tässä muuttuvassa tilanteessa. Tärkeää on myös valvoa, miten se järjestetään yleisesti perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon alalla.
44. KESKIVIIKKONA 28 HUHTIKUUTA 2010 kello 14.04
5) Reumapotilaiden hoidon sekä terveydenhuollon tason turvaaminen
Vastaus ja keskustelu
Välikysymys VK 2/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym.
Arja Karhuvaara /kok: Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa tuotu esiin yhtenä tällaisessa taloudellisessa vaarassa olevana säätiönä Invalidisäätiö. Tällaiset puheet saattavat usein muuttua totena esitettäviksi huhuiksi ja voivat aivan aidosti myöskin vaarantaa toiminnan luotettavuutta ja palvelumarkkinoilla mahdollisesti yhteistyötahojen yhteistyötoimintaedellytyksiä. Reumasäätiön ja Invalidisäätiön sairaalan ja kuntoutustoiminnan fuusioneuvotteluja koko prosessiajan ed. Jouko Skinnarin kanssa seuranneena haluan todella nyt painottaa, että Invalidisäätiön sairaala Orton ei ole konkurssiuhan alla. Se elää Invalidisäätiön ammatillisen erityisoppilaitoksen tutkimusyksikön apuvälineosaamisen ja sairaala- ja kuntoutusyhtiön tasapainoisesti hoidetun taloudenpidon perusteella tälläkin hetkellä ja voi olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvin. Mutta haluaisin ihan sanoa siitä, että nyt varsinkin, kun EU-palveludirektiivit mahdollistavat jatkossa entistä vapaamman hoitopaikkojen valinnan, haluaisin todella toivoa, että koko yhteiskunnan terveydenhuoltojärjestelmä hoidettaisiin mahdollisimman avaralla ja vahvalla taloudenpidolla.
44. KESKIVIIKKONA 28 HUHTIKUUTA 2010 kello 14.04
5) Reumapotilaiden hoidon sekä terveydenhuollon tason turvaaminen
Vastaus ja keskustelu
Välikysymys VK 2/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym.:
Arja Karhuvaara /kok: Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle sanoisin, että olette aivan oikeassa. Siis nimenomaan aivohalvauspotilaiden, sydänpotilaiden ja esimerkiksi selkäydinvammaisten kuntoutus on reumapotilaiden ohessa Suomessa hoidettu edelleen erittäin heterogeenisesti eri puolilla valtakuntaa. Sen takia olen aivan yhtä huolissani kuin tekin siitä, miten muun muassa Punkaharjulle käy. Mutta toivon, että saamme näiden erityissairauksien kuntoutuksen tässä maassa vihdoinkin sille tolalle, että voimme myöskin mitata kuntoutuksesta saatuja etuja ja vaikuttavuutta.
Mutta nyt jos mietitään vaan pelkästään tätä Reuman tilannetta, niin nimenomaan näiden vaikeiden ortopedisten ja kirurgisten leikkausten hoitaminen on nyt se, johon meidän pitäisi kaikki voimamme ja resurssit tässä maassa keskittää, ja myöskin sen opetuksen ja tiedon siirtämiseen sukupolvelta toiselle.
44. KESKIVIIKKONA 28 HUHTIKUUTA 2010 kello 14.04
5) Reumapotilaiden hoidon sekä terveydenhuollon tason turvaaminen
Vastaus ja keskustelu
Välikysymys VK 2/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym.:
Arja Karhuvaara /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihan edelliseen puheenvuoroon liittäen: meillähän on nimenomaan järjestetty alle 16-vuotiaiden lasten hoidon koordinaatio Pirkanmaalle, ja se on aina toukokuun loppuun asti voimassa oleva asia. Lisäksi vielä reumasäätiöstä. Jos haluatte sääntöjä lukea, minulla on täällä ne säännöt. Niistä voitte katsoa, miten tämä sairaalan säätiö on hallittu. (Ed. Rajamäki: Sehän on jo nimetty Karhuvaara-projektiksi!)
Lisäksi meillä on aivan selvä tilanne se, että Kela ei voi ruveta yksittäistä säätiötä tai valtio yksittäistä suomalaista yritystä normaalisti toimivilla markkinoilla erikseen tukemaan. (Ed. Kallis: Ei normaali yritys, mutta julkinen säätiö!) – Kyseessä on julkinen säätiö. Meillä on monta muutakin säätiötä, Invalidisäätiö muun muassa, ja uskon, että kaikki olisivat varmaan rahaa siihen tarkoitukseen ottamassa. Minun mielestäni nyt pitäisi kaikki voimat tähdätä siihen, että me aidosti mietimme ja valvomme, että lasten ortopedia (Puhemies: Minuutti on mennyt!) toteutuu jatkossa.
44. KESKIVIIKKONA 28 HUHTIKUUTA 2010 kello 14.04
5) Reumapotilaiden hoidon sekä terveydenhuollon tason turvaaminen
Vastaus ja keskustelu
Välikysymys VK 2/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym.:
Arja Karhuvaara /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se, että itse asiassa on … Tai ed. Viitamiehelle sanoisin, että kun hän … Ei, nyt minulla meni sekaisin ajatus. – Elikkä joka tapauksessa niin, että mielestäni on oikeastaan järkyttävää kuulla, että osaaminen on keskittynyt Suomessa vaan yhteen ainoaan paikkaan ja itse asiassa siellä muutamiin käsiin. Mielestäni se on haavoittuvaa, ja senkin vuoksi on erittäin tärkeää hoitaa, että osaaminen liikkuu valtakunnan sisällä ja tehdään useampia paikkoja, joissa hoitoa voidaan laadukkaasti antaa. Teidän täytyy muistaa, että myös nämä huippuosaajat voivat liikkua työpisteestä toiseen, ei aina niin, että potilas tulee esimerkiksi Lapista lentokoneella Helsinkiin ja lähtee täältä taksilla Heinolaan hoitoon, kuten tällä hetkellä on käynyt. Lääkäri voi mennä myös sinne, missä potilas voidaan hoitaa lähempänä kotia.
Alla keskiviikon välikysymyskeskustelussa pitämäni Kokoomuksen ryhmäpuhe.
PTK 13/2010 vp
13. KESKIVIIKKONA 24. HELMIKUUTA 2010 kello 14.01
1) Pienituloisten toimeentulon turvaaminen
Välikysymys VK 1/2010 vp Annika Lapintie /vas ym.:
“Suomi pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana on turvannut menneinä vuosikymmeninä kohtuullisen taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kaikille väestöryhmille.” Näin aloittaa oppositio välikysymyksensä. Tämä pitää paikkansa, ja jotta hyvä kehitys jatkuu ja vahvistuu tulevaisuudessakin, tarvitaan suomalaista työtä. Talouden taantuman koetellessa on tärkeää, että pystymme turvaamaan työpaikkojen säilymisen Suomessa. Tarvitsemme toimia, jotta kaikki työhön kykenevät voivat, jaksavat ja haluavat tehdä työtä ja nimenomaan Suomessa. Tarvitaan työkykyisten työpanosta ja välittämisen tekoja, jotta turvataan ihmisarvoinen, hyvä elämä myös heille, jotka eivät iän, vamman, sairauden tai elämäntilanteensa takia työhön pysty.
Mitä suurempi osa työikäisistä ja -kykyisistä suomalaisista on työelämässä, sitä paremmin sukupolvien välisestä hyvinvointilupauksesta voidaan pitää kiinni. Tähän hyvinvointilupaukseen kuuluu esimerkiksi mahdollisuus käydä koulua ja opiskella maksuttomasti, ikäihmisten hyvä hoiva ja toimeentulon takaava eläke, vammaisten henkilöiden mahdollisuus yhdenvertaiseen elämään, terveydenhoito sekä sairauksien ja sosiaalisten pulmien ennaltaehkäisy ja, kuten oppositio nostaa esiin, tulonsiirrot ja etuudet ihmisille, joiden köyhyysriski on kasvanut.
Tällä hallituskaudella on todella tuettu tarvitsevia. Kuten ministeri Hyssälä totesi, tämä hallitus on esimerkiksi edelliseen hallitukseen verrattuna tehnyt sosiaalipoliittisia toimia volyymiltään lähes kolminkertaisesti. Eläkeläisten asemaa parannetaan takuueläke mukaan lukien lähes kymmenkertaisesti verrattuna punamultahallitukseen. Takuueläke nostaa pienimpiä kansaneläkkeitä yli 100 eurolla. Tulevan takuueläkkeen, kansaneläkkeen korotusten sekä veronkevennysten lisäksi eläkeläisiä on tuettu suojaamalla kansaneläke indeksien laskulta. Taantuman takia laskenut kansaneläkeindeksi olisi alentanut myös siihen sidottuja etuuksia, mutta hallitus panosti, kuten jo aiemmin kuulimme, 33 miljoonaa euroa siihen, että indeksiin sidottujen etuuksien taso ei laskenut vaan niiden reaaliarvo jopa nousi.
Lapsiperheistä vaikeimmassa asemassa ovat tutkimusten mukaan yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet. Hallitus kohdensikin lapsilisien korotuksia näille perheille. Samoin päivähoitomaksu-uudistuksessa helpotettiin pienituloisten perheiden asemaa. Perheitä on tuettu myös isyysvapaata pidentämällä ja käynnistämällä vanhempainvapaajärjestelmän kokonaisuudistus.
Tällä kaudella toteutui myös pitkään tavoitteena ollut useiden minimipäivärahojen nosto. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, kuntoutusrahan, sairauspäivärahan ja erityishoitorahan taso nostettiin työmarkkinatuen tasolle. Näin esimerkiksi työtöntä tai kokopäiväisesti opiskelevaa äitiä ei rangaista lapsen syntymästä työmarkkinatukea pienemmällä äitiys- ja vanhempainrahalla.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä iloitsee myös siitä, että lapsilisät ja muut lapsiperheiden keskeiset etuudet sidotaan indeksiin ensi vuodesta alkaen.
Näillä toimilla on aidosti vähennetty köyhyysriskiä, ja ne ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tuloerot ovat alkaneet supistua ensimmäistä kertaa 15 vuoteen, toisin kuin oppositio väittää. Tuloerot supistuivat vuonna 2008, ja suunta on ollut sama myös vuonna 2009. Tähän on vaikuttanut se, että hyvätuloisimmilla tulojen kehitys on ollut muita väestöryhmiä heikompaa. Selkeä selitys kehitykseen on taantuma, mutta lisäksi veronkevennykset ovat kohdistuneet suhteellisesti voimakkaammin pienituloisiin – jälleen toisin kuin oppositio väittää. Näin on, vaikka nimenomaan pienituloisille kohdennettua perusvähennyksen korotusta 2 200 euroon ei vertailussa huomioida. Perusvähennyksen korotuksellakin on aidosti pystytty lisäämään pienituloisten käteen jäävän rahan määrää.
Nyt on kuitenkin muistettava, että jopa tärkeämpää kuin eri väestöryhmien asemien vertailu on se, että me kaikki muistamme olevamme samassa veneessä. Jos Suomi menestyy, syntyy työpaikkoja ja työstä verotuloja, joilla pienituloisimpien asemasta ja kaikkien palveluista pystytään pitämään huolta. Jos Suomi ei menesty, kärsii meistä jokainen, ja se kolahtaa kaikkein eniten heihin, jotka eivät voi parantaa hyvinvointiaan omalla työllään.
Sosiaalisen vastuun tunteminen ja tunnistaminen on vastuuntuntoa myös siitä, että koko Suomi pärjää. Siihen tarvitaan paitsi sosiaaliturvaa myös kestävällä pohjalla olevaa ja ennustettavaa talouspolitiikkaa, oikeudenmukaista ja kannustavaa verotusta sekä muita työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia. Näin voidaan tukea tarvitsevia reilusti ja parantaa etuuksia jatkossakin.
Oikea-aikainen ja riittävä tuki elämänkaaren alkuvaiheessa luo myös aikuisiän hyvinvointia. Pidämmekö riittävästi huolta nuorista nyt, kun he tukea tarvitsevat? Saavatko nuoret lapsiperheet tukea, jotta työn ja vanhemmuuden yhteensovittaminen sekä oman talouden vakaus voivat luoda osaltaan hyvinvointia arkeen ja auttavat jaksamaan työelämässä? Pystymmekö luomaan uusia työpaikkoja ja turvallisia työsuhteita taantuman taituttua? Kannustammeko työntekoon ja työpaikkoja luoviin investointeihin koulutus-, työllisyys-, tuki- ja veroratkaisuilla? Nämä ovat tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä kysymyksiä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on koko taantuman ajan kantanut erityistä huolta nuorista. Tämän huolen tunnistan itsekin kolmen opiskelevan ja työelämää aloittelevan nuoren äitinä. Nyt työuransa alkuvaiheessa olevien on entistä pienemmällä väellä pystyttävä kantamaan suuri hyvinvointivastuu. Huoli korostuu entisestään nuorten työttömyyden kasvaessa.
Vaikka työttömyys on jokaiselle ihmisille vaikea tilanne ja suuri köyhyysriskin aiheuttaja, nuorelle työtä vaille jääminen on vanhempia ikäluokkia vakavampaa, sillä se jättää pidemmän arven koko työuraan ja voi vaikeuttaa työelämään kiinnittymistä. Jos syrjäytymiskehitys alkaa jo nuorena, on vaarana, että se alkaa kasautua erilaisina terveyden ja hyvinvoinnin ongelmina ja osattomuuden voimistumisena.
Koulutus alentaa merkittävästi köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Tällä vaalikaudella on jo määrätietoisesti lisätty esimerkiksi toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja ja oppisopimuskoulutusta. Nuorisotyöttömyyden patoamiseksi on tehtävä edelleen aktiivisesti työtä.
Viime perjantaina julkistettiin valtiovarainministeriön ehdotus työllisyyteen keskittyvästä lisätalousarviosta. Ehdotus sisältää toimia tuhansien nuorten työllistämiseen ja aktivointitoimenpiteisiin. Ehdotuksessa on monipuolisesti toimia nuorten työllistämiseksi muun muassa luovien alojen tehtäviin sekä luonto- ja ympäristöhankkeisiin. Lisäpanostuksia on tulossa muun muassa ammattistarttiin ja oppisopimuskoulutukseen. Kokoomus on kiinnittänyt huomiota työttömäksi jäävien ja koulutuksen nivelvaiheissa olevien nuorten neuvonnan ja ohjauksen tarpeeseen, tähänkin on tulossa lisärahoitusta.
Lisätalousarvio on laaja-alainen, kuten sen kuuluukin olla. Kaikki toimet on otettava käyttöön. Nuorten pienituloisuusriski on muita ikäryhmiä korkeampi, ja nuoren ihmisen syrjäytyminen on sekä kansantaloudellinen että inhimillinen tragedia.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että köyhyysriskiä on nuorten kohdalla pystytty alentamaan opintorahoja korottamalla, opiskelijan tulorajoja nostamalla sekä opintotuen ja sairauspäivärahan paremmalla yhteensovittamisella. Opintotuen kehittäminen jatkuu, ja yhtenä tavoitteena on edelleen köyhyysriskin vähentäminen.
Yksi suuri epäkohta järjestelmässä on perheellisen opiskelijan asema. Erityisesti heikossa asemassa ovat yksinhuoltajana toimivat päätoimiset opiskelijat. Kokoomus onkin esittänyt opintotukityöryhmälle selvitettäväksi mallia, jossa päätoimisille perheellisille opiskelijoille myönnetään 145 euron opiskelijakorotus lapsilisän yhteydessä. Näin voidaan samalla helpottaa oppositionkin esiin nostamaa lapsiköyhyyttä.
Ihan lopuksi: Tasa-arvoisuuden lisääntyminen edellyttää paitsi tulonsiirtoja myös sitä, että hyvinvointipalvelumme ovat toimivia ja laadukkaita. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tällä hallituskaudella on päästy paljon eteenpäin esimerkiksi terveydenhuollon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Ministeri Risikko on luvannut ikäihmisten palveluiden laatusuositusten päivittämisen lisäksi puuttua uudella lailla myös vanhustenhoidon järjestämiseen. Pidämme tärkeänä, että palveluita järjestetään asiakaslähtöisesti, ihmisten tarpeiden mukaan.
On tärkeää, että tukea tarvitsevat saavat riittävästi ohjausta päästäkseen tuen ja palveluiden piiriin. Ei voi olla oikein, että köyhyysriski kasvaa tai töihin meno on mahdotonta hankalan byrokratian vuoksi. Tästä syystä kokoomus on ajanut vahvasti käsittelytakuuta, jotta ihmiset saavat päätöksiä keskeisistä etuuksista nykyistä nopeammin.
Hyvät kollegat, tämän hetken päätöksillä tehdään ratkaisuja myös tulevien ja edellisten työsukupolvien puolesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän selkeä tavoite on, että tämänkin taantuman jälkeen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy – hyvinvointiyhteiskunta, jossa luodaan työllä yhteistä hyvinvointia ja pidetään yhdessä huolta heikoimmassa asemassa olevista.